skandaalisuku-jordan

Eversti Michell von Jordan

Eversti Michell von Jordan

Maan ja vesien omistuksesta on syntynyt makeimmat riidat. Näin tapahtui 1660-luvulla myös Raumalla ympäröivän maaseudun ja Rauman kaupungin välillä. Silloin tänne saapui nimittäin 30-vuotisen sodan sankari eversti Michell von Jordan.

Kuningas Kustaa II Adolf oli aateloinut hänet sota-ansioistaan ja vahvistanut hänelle maa-alueen Rauman naapurista ( Sorkan, Uotilan ja Lahden kylät ). Läänityksen rajat olivat kuitenkin epäselvät ja jatkuvilla kahinoilla tämä väkivaltaisen ja itsetietoisen luonteen omaava aatelismies pyrki niitä muuttamaan. Hänen elämäntyylinsä oli ristiriidassa myös hengellisen vallan kanssa. Hyvitykseksi ja sielunsa pelastukseksi Michell kuitenkin lahjoitti Rauman kirkolle esineitä mm. alttarikaapin ja kullatun ehtoollismaljan.

Michell von Jordan kuoli Tukholmassa v. 1652, mutta hänet haudattiin kuitenkin Rauman kirkkoon, josta Jordan suku oli saanut sukuhaudan.

Michellin puoliso, Kristiina van Monchoven synnytti 22 vuoden aikana 14 lasta. Jos oli Michellin veri levoton, niin sitä oli myös hänen vaimonsa. Miehensä kuoleman jälkeen Kristiina järkytti kahdeksan vuoden ajan silloisia ahtaita moraalikäsityksiä seurustelemalla julkisesti ja ehkä julkeasti miesvainajansa entisen kirjurin, Taneli Pärttylinpojan kanssa. Kun heidät vihdoin vihittiin, joutui Kristiina maksamaan kirkolle sakkoa 200 taalaria pahennusta herättäneestä suhteesta. Lisäksi, koska avioliitto oli porvarillinen, hän joutui menettämään rälssioikeutensa ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin.

Useat Michellin lapsista perivät isänsä luonteen ja tapoja. Everstin pojat Juhana ja Kaarle osoittivat jo nuorena niin huikentelevaista luonnetta, että sitä ei enää isäkään kestänyt, vaan teki heidän osittain perinnöttömiksi.

Kaarle Jordanin kohtalo täyttyi Turussa v. 1662 jossa hänet mestattiin syytettynä kaksinnaimisesta. Vielä nykyisin näytetään Turun linnassa huonetta, joka kulkee Jordanin vankityrmän nimellä. Yksi pojista, Adolf halvaannutti kätensä Skånen sodissa, mutta se ei hillinnyt hänen vaihtiaan. Adolfia ja hänen veljeään Juhanaa syytettiinkin usein ja sakotettiin liian rennosta elämästä. Vähitellen myrskyisä Jordan- suku kuitenkin tyyntyi.

Vuodelta 1723 on tieto, että suku ei enää maksanut säädettyä penkkimaksua Rauman kirkkoon. Näin se joutui penkittömäksi siinä herranhuoneessa, josta isoisä Michell oli saanut sukuhaudan.

Artikkelin luokat: , ,

Artikkeli julkaistu: helmikuu 17, 2010

Artikkelia muokattu: helmikuu 19, 2010