Knypylänheittoja

Vuonna 1935 löydettiin maasta pronssinen solki, jossa oli jäänteitä pitsikankaasta. Solki on 1200-luvulta. Tämä on varhaisin merkki suomalaisista pitseistä.

Raumalla pitsiä alettiin nyplätä 1500-luvulla.

1600-luvulla pitseistä tuli valtava maailmanlaajuinen muoti.

Pappien ja porvarien rouvat seurasivat Raumallakin tarkoin muotia.

Todennäköisintä on, että raumanpitsin rikkaus on lähtöisin Keski-Euroopasta.

Vuonna 1649 Pietari Brahe kehoitti raumalaisia nypläämällä maksamaan ulkomaiset velkansa.

Pormestari Jaakkima Timme sai 1600-luvulla porvarisrouvien harrastuksen leviämään myös raumalaisten mökinmuijien käsiin.

1700-luvulla luettiin Rauman kirkossa kuulutus: ”Yxi kunjal ihminen valitta, että hän on reestäns kaupungin paikoille pudottanut yhden knypylä tynyn. Joka sen olis ylös ottanut tekis nin hyvin ja ilmoittais.”

Maaherra Juhana Yrjö Lillienberg 1750: ”Raumalaiset ovat hyvin halukkaita nypläystyöhön ja ovat ehtineet tässä käsityössä niin pitkälle, että vuosittain tuottavat halpaan hintaan huomattavan määrän pitsejä.”

Raumanpitsien nimet ovat pääosin 1800-luvulta: ”Boberilai, kaisastiinalai, manuela, pyyrmanskalai, kordelinilai, hindenskalai jne.”

Pitsinnyplääjien suojeluspyhimys PYHÄ FRANS REGI: ”Luottakaa Jumalaan – Pitsi ei ole häviävä.”

1780-luvulla Raumalla oli 400 nyplääjää. Tänään heitä on saman verran.

Artikkelin luokat: ,

Artikkeli julkaistu: 20 helmikuun, 2010

Artikkelia muokattu: 20 helmikuun, 2010