Lystimbitto
Enne muina menttin dohtrin dyä ja pyydettin gonjakki porssalk ko saerast. Tohtor ymmärs hyvi, mihin dämmöst troppi tarvita ja kysys:
”Taeta ollp porsas niin gippi, ett kävele vallan gahdellk kondill?”
”Kävele oikke”, vastatti, ”mutt sen darvittiski saad kulkema neljäll!”
Metä jäneksill ol ilone ehtopalaver. Asjoi prohdatti ja troppi otetti ai joukkoho. Ehtomyähäll erkanutti ja lähdetti haivertaman gottip päi, kuka mihingi suuntta. Hoipertel siins sitt ykski jänes pisi mettätiät lauleskelle ja aika fiiris.
Huamas tämse otukse metäreunast kett. ”No siin ongi mnuull oivaline ehtoline ja viäl oikken gonjakill ja rommill höystett”, fundeeras kettu ja loikkas maandiäll. Pahaks onneks susi maandiän doisell laidall ol huamanns sama jänekse ja hyppäs kans maandiäll. Jänes ei huamann enä mittän go hän ol jo samon ja makas maandiäll oikosenas. Ketull ja sudell tull nyk kauhhi tapplus tämsest herkkupalast ja lopputulos ol se, ett kumbiki makas maandiäll koive oikosenas ja kurkk auk revittyn.
O jo aamu pitkällk ko jänes herä. Hän hiaro silmiäs ja kattle ymbrilles. Sillo hän gauhistu. Tosa makka kettu häne edesäs kurk auk revittyn ja tosa susi pää verill ja ilma henkki. Jänes o hetke verka, pudistle sit krapulaist päätäs ja mötise:
”Kaikke kamala sitä tlee juapnuspäiten dehneks”.
Rauma oikkeudess ol framill tapaus, misä yhde neitose housundaskust ol kähvellett rahakukkaro ja se ol tapattun elävis kuvis.
Tuamar kysys: ” Eik kandaja huamanns sitt mittä?”
Siihe neitone: ” Kyll mnää jotta oikke huamasi, mutt mnää luuli, ett sill herrall ol kunjaliset tarkotusperä”.
Artikkeli julkaistu: 19 helmikuun, 2010
Artikkelia muokattu: 19 helmikuun, 2010